On ollut jotenkin ankeaa. Kirjoittaminen ei ole sujunut, ei sitten yhtään. Koko viikon on ollut sellainen fiilis, ettei jaksa edes avata blogia ja harkita kirjoittavansa muutamaa kuivahkoa riviä jotain shittiä. Nyt ajattelin kuitenkin naputtaa ylös edes jotain. Tauko kun on venynyt jo siitä parista päivästä viikkoon. Ehkä viikonlopun jälkeen on enemmän asiaa.
Viikko on oikeastaan ollut hyvinkin tylsä. Koulu on tuntunut NIIN pakkopullalta, ettei ole sitten pariin vuoteen tuntunut näin pahalta. En jaksanut lukea muutamaan testiin ja läksyt ovat auttamattomasti jääneet tekemättä. Eilen oli kahden tunnin mittainen päihdevalistus, joka sentään toi hieman mielenkiintoa tähän tylsään viikkoon. Mies, joka asiasta tuli meille kertomaan, oli hyvinkin mukava. Ei mikään "paasaan nyt täällä teille kun on pakko, vaikka asiasta en mitään syvempää tiedä", vaan elämää nähnyt eläkeläismies, joka on koko työssäoloaikansa toiminut koulu- ja huumepoliisina. Hän kertoi huumeista, alkoholista, tupakasta ja aivan tavallisten lääkkeidenkin aiheuttamista ongelmista. Oli todella mielenkiintoista kuunnella hänen karuja kokemuksiaan, ja ne todella pistivät miettimään. Mutta hän kertoi myös hauskoja tapauksia, jolloin tilaisuudesta ei sentään liian ankea tullut. Se kaksituntinen kului aivan liian nopeaan.
Tänään en sitten jaksanut olla koulussa edes päivän loppuun saakka. Englannintuntilaiset saavat tänään selvitä ilman minua, sillä säntäsin kotiin jo neljännen tunnin jälkeen. Tarkoituksenani on nyt kirjoittaa tämä merkintä. Sen jälkeen ajattelin hieman siivota ja askarrella isänpäiväkortit isälle ja molemmille papoille. Myös valtava mainospino odottaa eteisessä lajittelijoita. Kaiken työn jälkeen pitääkin sitten jo rynnätä suihkuun ja laittautumaan, sillä illalla aion viettää hyvinkin railakkaasti synttäreitäni, jotka kylläkin virallisesti ovat jo huomenna, mutten viitsi juhlia niitä silloin, koska sunnuntaina pitää olla skarppina isänpäivä syömingeissä ja kahvituksissa. Ostin muuten iskälle sellaset söpöt tohvelit lahjaksi. Toivottavasti tykkää. Ne ovat pohjaväriltään mustat ja varpaiden päällä lukee punaisten sydämien ympäröimänä punaisella Iskä. Ovat ne suloiset.
Mutta nyt taidan oikeasti lopettaa tältä erää ja rynnätä tekemää ne miljoona asiaa, jotka vielä ennen illan huveja pitäisi saada valmiiksi. Mielestäni ainakin on ihan oikeutettua lintsata pari tuntia aivan turhilta tunneilta, jos on muuta hommaa niin paljon. Ainakin uskottelen itselleni niin ;)
2 kommenttia:
Oliko tämä huumevalistaja kenties nimeltään Hannu Jore? Itse muistan vain tuollaisen tyypin yläasteelta..
kyllä se saattoi olla juuri tuo. En muista ihan tarkkaan, kun menin tilaisuuteen asenteella "ei voisi vähempää kiinnostaa joku tylsä ja niin monta kertaa kuultu saarna", että meni alku ja esittelyt vähän ohi :)
Lähetä kommentti