Huoh.. Niin se sitten vaan on, että tämä tyttö ei englantia osaa. Tänään saatiin takaisin kokeet. No, luettu ja aine meni ihan hyvin, molemmista sain kuusi puolikkaan. Eihän tuo mikään loistotulos ole, mutta iteltäni todellakin ihan hyvä/normaali. Olin jo suht innostunut ja tyytyväinen, kunnes vedin pinon alimmaisena olleen kielioppikokeen paperin esille. Ylänurkassa komeili mikäs muukaan kuin kirkuvan punainen 4+! Nii'in että sillä lailla tällä kertaa. Perseelleni meinasin lentää kun näin. On se hitto soikoon kumma kun ei parempaa numeroa tule vaikka kuinka pusertaa ja pusertaa. Eipä tuo vainvainen plus merkkikään numeron perässä päivää pahemmin piristänyt. Kohta en kyllä enää jaksa edes yrittää. Ensi vuonna edessä olisi pitkän englannin kirjoitukset ja voin jo nyt kertoa, että penkin alle menee ja pahasti. Kiinnostus nyt sattumoisin pyörii jossain muualla kuin koulunkäynnissä, saatikka sitten englannissa.
Eivätpä nuo muutkaan kokeet niin kehuttavasti menneet. Toivotaan nyt vielä parasta yhteiskuntaopin suhteen. Jos ei ala sitä kasia näkymään, saa tämä tyttö alkaa tehdä tuttavuutta hirttosilmukan kanssa. No, ei nyt sentään. Laskenkin nyt jaksotodistuksen keskiarvon kuviksen kurssien varaan ja korkeat ovat odotukset. Kieltämättä tulee olemaan pienoinen pettymys jos ensi tiistaina ei paperissa sitä kaksinumeroista lukua komeile. No, saa toivoa.
Koulun ilmapiiri on muutenkin niin paska. Ihan suoraansanottuna. Mitäpä sitä nyt kaunistelemaan. Jotenkin iski taas sellanen olo, että tästä ei tule yhtään mitään. Hyvät ideat tunnetusti tulevat viisi minuuttia liian myöhään. (tässä tapauksessa kylläkin vuoden myöhässä) Ei sitä enää nyt minnekkään muualle viitsi vaihtaa. Läpi tämä on rämmittävä vaikka saappaat jo nyt täynnä vettä. Ainiin, saatiin muuten koulukuvat. Olinpa taas fiksun näkönen. Juuri metsästä tullut selvästikkin. Vaikka mitäpä muuta sitä näillä hiuksilla voi odottaa kuin menninkäiseksi muuttumista. No, sitten ei varmaan tarttis käydä ainakaan koulua.
Mutta uusi jakso alkoi. Psykologiaa, voi että oon sitä odottanut. Yksi niistä harvoista valopilkuista tuolla ankeassa koulumaailmassa. Kuviksen lisäksi tietenkin. Psykologia on sitä mistä oikeasti olen kiinnostunut ja siihen jaksaa panostaa. Harmittaa vaan, että näitten valtavien reaaliainemäärien takia jouduin jättämään pois käsityöt. Tänä syksynä en siis saakkaan sitä uutta lämmintä itseneulottua villapaitaa. Tai no saisihan sen jos vaan viitsi kotona tehdä.
Katottiin eilen Catwoman leffa. Tuli subilta puol kaheksan aikaan. Omasta mielestäni oli kyllä yksi maailman huonoimmin tehdyistä elokuvista. Voi että miten hyvin ne tietokoneella tehdyt kohtaukset huomasi. Ihan inhon väreitä kulki pitkin selkäpiitä. Eipä ole taas nähtävästi jaksettu panostaa. Muutenkin jotenkin tällanen liian perus sankari leffa. Hyvis ja pahis missä se hyviskin on vähän pahis. Hyvännäkönen ämmä pääroolissa niin saadaan paljon katsojia tuolta mies sukupuolen edustajilta. Aika klisee juoni muutenkin. No, ehkä jotkut tykkää..
Mutta mitä mitä, taas uppouduin koneen ääreen. Ei pitänyt tänään edes kirjottaa uutta merkintää vaan piti käydä ainoastaan katsastamassa mahdolliset kommentit sellasena aivojen lepyttelynä. Koulukirjojen ja kuviksentöiden äärressähän tässä nyt pitäisi istua. Ihmekkös tuo että arvosanat uppoavat kuin kivet järvenpohjaan.. vai miten se nyt oli..


1 kommenttia:
Hahhah.. itellänikin oli pieni ongelma tuon englannin kanssa ja hirttosilmukka kävi useammin kuin kerran mielessä. Mutta onneks tajusin peruskoulun lopetettua, että lukio ei tule kuuloonkaan vaikka arvosanat olivatkin sellasia että lukioon oisin halutessani päässyt..
Aivan ihanaa ja selkeetä tekstiä sulla. Itelläni blogissa todella sekavaa tekstiä, enkä ees kuvia saa laitettua joten voit varmaan kuvitella miten tää sun blogi säväytti. Luen ehdottomasti jatkossakin. ;)
Lähetä kommentti